Insinöörit. Loistavia tyyppejä.
Suomessa tekninen osaaminen on huippuluokkaa, tarkkaa, järjestelmällistä ja äärimmäisen laadukasta.
Mutta opetetaanko missään koulussa luovuutta?
Etenkään teknisillä aloilla?
Vaikka luovan ajattelun hyödyistä puhutaan yhä enemmän, työtapoja jotka nojaavat luovuuteen vieroksutaan edelleen. Usein kuulee lauseita kuten:
“En minä ole luova.”
“En minä osaa mitään taiteellista tehdä.”
Mutta totuus on, että me kaikki olemme luovia.
Luovuus ei ole lahja, vaan taito ja kuten mikä tahansa taito, sitä voi harjoitella.
Kun prosessit ja persoonat törmäävät
Insinöörejä on yleensä kahta lajia:
Ne, jotka haluavat tehdä kaiken tarkasti prosessin mukaan.
Ja ne, jotka mieluummin keksivät omat tapansa.
Arvaa mitä tapahtuu, kun nämä kaksi maailmaa yrittävät yhdessä kehittää prosesseja?
Usein ei mitään hyvää.
Ainakaan aluksi.
Kun jokaisella on vahva mielipide siitä, miten asiat pitäisi tehdä, yhteinen kehittäminen muuttuu helposti väittelyksi.
Lopputulos?
Turhautuneet ammattilaiset, jotka eivät halua kuulla sanaa “työpaja” enää hetkeen.
Kuulostaako tutulta?
Et ole yksin. Monessa teknisessä yrityksessä on valtavasti asiantuntemusta ja älyä, mutta yhteiset kehityssessiot pysähtyvät siihen, että jokainen puolustaa omaa reviiriään Excel-taulukoiden ja Jira-tikettien takaa.
Ja huoneessa kaikuu tuttu lause: “Mutta, näin on aina tehty!”
Luovuus ei ole kaaosta – se on katalyytti
Luovuus ei ole vastakohta järjestelmällisyydelle tai analyyttisyydelle.
Se on niiden liittolainen.
Luovuus tuo prosesseihin joustavuutta, kykyä nähdä uusia näkökulmia ja ratkaista ongelmia toisin.
Kun se yhdistetään insinöörin täsmällisyyteen, syntyy uudenlainen voima.
Sellainen, joka ei vain seuraa muutosta, vaan luo sitä.
Luovuutta voi oppia.
Se vaatii harjoittelua, tilaa oivalluksille ja rohkeutta kysyä “entä jos?”.
Mutta ennen kaikkea se vaatii lupaa kokeilla ja epäonnistua turvallisesti.
Tulevaisuuden insinöörit ovat luovia ongelmanratkaisijoita
Tulevaisuuden työelämä ei tarvitse olla mustavalkoista ”joko tai”-ajattelua, se voi olla samanaikaisesti sekä analyyttistä että intuitiivista. Täsmällistä ja mielikuvituksellista.
Väitänkin, että yritykset, jotka uskaltavat tuoda luovuuden osaksi teknistä kehitystä, löytävät ratkaisuja, joita muut eivät edes näe. Ne yritykset eivät ainoastaan pysy mukana muutoksessa, vaan muodostavat sen suunnan.
Mitä jos seuraavan kehityspalaverin tavoite olisikin nähdä haasteet uudesta kulmasta?
Millaisia innovaatiota voisikaan syntyä!